Rami ja Hilu

Me oltiin Rami ja Hilu siihen aikaan --- 50- luvulla . Nätti pari , jos sen näin sanon , ainakin minun mielestäni . Rami niin komea , ihan koko seudun komein . - Minä rakastuin .

Oli lokakuu . Siihen aikaan pidettiin taloissa tansseja jos kylällä ei ollut seurojen taloa . Niin oli silloinkin naapurikylällä tanssit joka keskiviikko .

Pakkaset olivat alkaneet jo syyskuun puolella ja jatkuivat yhä kun mentiin talvea kohti . Mutta ei se meitä pidätellyt , oli päästävä tansseihin . Ei muuta kuin ulsterit päälle, villatakit ja lisäsukat ja huivi leuan alta lujasti kiinni ja tottakai lapaset . Minulla oli uusi vihreä huopahame ja hiukan vaaleampi pystykauluksinen villapusero ja suurta muotia olevat nilkkapituiset talvikengät . Niin tarettiin polkea läpi metsätaipaleen naapurikylälle .

Jännitystä ilmapiirissä . Talon pihalla pari ,kolme autoa ja polkupyöriä lukematon määrä . Haitari soi ja tanssin jytke kuului pihalle asti . - Menevät jenkaa - ei ehditty ensi valssille . Mutta eipä se haittaa , kun ei ole omaa heilaa , hakevat omiaan ne joilla on .

Poikaparvesta näkyi kiinnostuneita katseita , mutta tytöt katselivat viistoon ja nyreinä .Mitä nuo tänne tulevat .
Jo alkoi vienti , tottakai pojat nyt naapurikylän tyttöjä tannssittivat . Kolme oli komeinta jotka hakivat . Sitten tuli polkka , Heikki se polkan taitaja lähti tulemaan kohti , mutta omaan keikarimaiseen tyyliinnsä viittoili kutsuvasti ylittäessään lattiaa . Sekös minua tympi . Mutta polkkaa se mokoma osasi niin hyvin , että viittiloikoon .

Ilta jatkui vilkkaana ja tanssittajia riitti . Ei tarvinnut istua seinän vierellä . Loppuillasta se komein poika pyysi saatolle . Minä olin jo siihen mennessa päästäni pyörällä ja lupasin oitis . Mutta sitten huomasin , että minulla on polkupyörä ja ja hänellä moottoripyörä . Siinäpäs ongelma , Mutta keinothan keksitään jos tarve on . Tansseissa oli myös seudun maitoauton kuski . Hän lupasi tuoda pyöräni huomenna .

Niin ajettiin kohti kotikylääni . Minä pidin lujasti häntä vyötäröltä kiinni .

Tultiin kotini kohdalle ja hän asetti moottoripyöränsä maitolavaa vasten nojalleen . Käveltiin tietä pitkin ja hän sanoi " minä sitten olen Rami , kai sinä tiedät ja sinä Hilu . Nojailtiin kuutamossa toisiamme vasten .Hänellä oli uusi nahkatakki ja sen tuoksu jäi ikuisesti mieleeni .
- Sitten , sinä olet niin nuori - kyllä minun täytyy lähteä kotiin  .

Seuraavana päivänä tuli serkkutyttö samalta perukalta kylään ja kuulema katsomaan mitä kuuluu rakkausrintamalla . Minä olin jo täysin rakastunut , korroin silmät loistaen ( kuulema ) miten ihana hän oli . Sitten vein serkkuni vaatekomerolle , otin sieltä ulsterini ja kehoitin nuuhkimaan sitä . Ihan selvästi se tuoksui uudelle nahkatakille .

Serkku tuumasi , nyt se on tapahtunut , nyt sinä olet rakastunut . - Tuosta ajasta on parin viikon kuluttua 58 vuotta . " Ihmeellinen on elämä ."

Ilta

Ilta tuli tästäkin päivästä . Päivät menevät lennossa , ei sitä tajua kunnes huomaa , että on nukkuma-aika . Olen nykyisin ihastunut nukkumisesta . Ai , kun saa kömpiä peiton alle , lukea jotakin ja vaipua unten maille .

Olen kova näkemään unia ja ne ovat sellaisia joissa riittää tapahtumia . Oikein kiinnostaa mennä  odottamaan mikä seikkailu on vuorossa . Ainoat seikkailut unissaan .

Hyvä että on tapahtumia edes unissa , kovin yksitoikkoiseksi on mennyt oleminen . Jos suoraan sanon , niin hyvin usein ajattelen että ei surettas vaikka koko homma loppuisi  . Minulla , niinkuin monella muullakin alkaa into loppua iän myötä .

Alkoi satamaan, tavallista tämän kesän aikana . Sadetta , sadetta . Eihän siinä mitään , mutta kun mieliala tuppaa olemaan alamaissa .

Haaveilen ja toivon että saisin innostukseni ja toimeliaisuuteni takaisin .  - Haluaisin vähän fiksata huushollia , maalata seiniä , muuttaa sisustusta . Kaikki minulta tapahtuu , pitäisi vaan saada touhuta omassa rauhassa . Ei saisi mies olla sanomassa ei , ei .

Oli se mukavaa vuosia sitten kun päätin ruveta tekemään mökille keittiön kaapistot . Naurattaa vieläkin , kun mies ei suostunut edes vilkaisemaan , mitä nikkaroin varastossa . Ja jos sen itse sanon , niin hyvät tuli , ei hävetä sanoa , että minun tekemät . Ja mieskin hyväksyi ne kaapistot , kunhan oli ne nähnyt . Loppujen lopuksi oli hyvillään ja jopa kehaisi , kyllä meidän emännältä tapahtuu .

Eilen ja tänään

Eilen aurinko paistoi , vietettiin syyskuista sunnuntaita , kotisunnuntaita . Koko perhe koolla , mies , minä ja tyttäret . Esikoiselta oli särkynyt pyykkikone ja tuli tänne pyykkäämään . Mikä onni , että särkyi se kone , tuli ihan itsestään perhepäivä  meille neljälle . Harvoin on oltu näin koolla viime vuosina .

Esikoinen on vähän yli viisikymppinen ja kuopus täyttänyt 34 heinäkuussa  , asunut ulkomailla vuosia .Nyt halusi tulla vuodeksi kotimaahan katsomaan josko täällä viihtyisi ja löytäisi työtä . Ja vanha totuushan on " kyllä työtä tekevälle löytyy ."


Kun oltiin koolla , tehtiin suunnitelmia metsän hoidosta ja muusta elämän menoon liittyvästä .
Meillä on kesämökki Koivujärvellä , rakkaudella ja innolla rakennettu , mieluinen ja sievä kun mikä . Mutta , mutta mikä lienee , kun me ei ole opittu mökkeilemään . Aina muka joku este , useimmiten se että mies ei halua lähteä , ei kuulema aika kulu siellä . Minä puolestani haaveilen , että tulisi aika , että saisin olla siellä tarpeekseni .

Siellä on punainen aitta pihlajan alla , vihreä ovi . Kun avaat oven tulet sisälle , astut punaiseksi maalatulle lattialle . Seinän vierillä ruskeat puusängyt , päätyseinällä nuorena tyttönä kutomani täkänä   , oikealla puolella ikkuna järvelle päin . -  Haluttiin vanhan ajan tyyliset pikkuruutuiset ikkunat , soman näköistä . Vasemmalle ovat raput ylisille , lakattua puuta , vielä puhtaat uutuuttaan , vaikka vuosia sitten tehdyt . Mikä onni nousta raput yläkertaan . Joka kerta noustessani ja yleensä aittaan tullessani ajattelen - olisipa ollut tällainen aitta silloin kun olin nuori , olisipa ollut tällainen kaide mille laskisin käteni noustessani rappuja pitkin . Olisinko nauttinut nuoruudesta vieläkin enemmän , kuin nautin silloin . Nyt kuvittelen että olisin .

Niin - eilen mieheni sanoi , jälleen kerran , " minä myyn sen mökin , kun kukaan ei näytä sitä tarvitsevan . - Kylmä koura riipaisi rintaani , ajattelin , Ettäkö sitä ei kukaan tarvitse ! - Minä tarvitsen  ! Pyörittelin ajatusta mielessäni koko loppu päivän , onko minun hyväksyttävä tämä asia ! Mikä tässä on vialla . Mies halusi sen mökin , teki suurella vaivalla , vuosien työ . Kun rakentaminen loppui , kyllästyi . Aluksi siellä kulettiin , yhdessä kesällä ja mies talvisin viikkoja pilkillä . Minä en päässyt silloin , työ sitoi kotimaisemiin . Mutta nyt  kun olisi aikaa eläkeläisellä , ei sinne mennä .

Tänä aamuna sitten miehelle tuli mieleen , että lähdetään laittamaan mökki talvikuntoon ja vene talviteloille . - Niin mentiin , tytär lähti mukaan . - Kuinka ollakaan , miehen mieli oli varmaan hiukan lauhtunut yön aikana , sillä nyt ei puhuttukaan myynnistä . Nyt suunniteltiin puuliiteriä ja kunnon käymälää . - Harmi , kun jäi katto pesemättä sammalsyöpöllä ja laiturikin pitää oikaista , kun jäät ovat viime talvena painaneet sen kieroon .

Mikä riemu , olin aistivinani jatkoa mökille . Siitä innostuneena rupesin suunnittelemaan . Kunhan talvi koittaa ja tulee hyvät jäät , tämä tyttö lähtee mökille yökuntiin . Otan läppärin kainalooni ja kokeilen tulisiko siellä inspiraatiota kirjoittamiseen .

Kesäksi laitan akulla toimivan moottorin ja köröttelen sinne milloin haluan . Saa toki mies tulla mukaan ja toki käytetään isompaa moottoria silloin . - Olisiko jo aika minunkin aikuistua , minkä takia minun täytyy päivystää kapusta kädessä , jos mies mitä ruokaa haluaisi . Laittakoon hän ruokansa ja minä laitan omani .

Ei kyllä kukaan usko mikä vastus liian ahkera mies on vaimolle . Kuusi päiväistä viikkoa nytkin on tehnyt heti keväästä , lumien lähdöstä saakka . Minäkään en voi laiskotella puhtaalla omallatunnolla . Mies likentelee kahdeksaakymmentä ja minäkään en enää mikään tyttönen ole , kahdeksas kymmen hyvästi jo alullaan .

Olisiko se vihdoin ja viimein aika hiukan toteuttaa itseään ja sanoa , MINÄ HALUAN . - Aika kuluu , päivien lukumäärä vähenee . Pitäisi elää , eikä ikäänkuin katsella sivusta kun ajan ratas pyörii järkähtämätöntä tahtiaan . Laittaisinko kapulan rattaisiin ja rämäyttäisin